Saitko jouluksi aktiivisuusrannekkeen eli toiselta nimeltään älykellon? Tai onko se jo vanha tuttavuus ranteessasi?
Älykellot ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon, tarjoten käyttäjilleen paljon enemmän kuin perinteiset rannekellot. Nämä älykkäät laitteet eivät ole vain ajan näyttäjiä, vaan ne sisältävät monia käteviä toimintoja arjen helpottamiseksi sekä terveyden ylläpitämiseksi.
Terveyden seuranta älyrannekkeen avulla
Yksi älykellojen suurimmista eduista on niiden kyky seurata käyttäjän terveyttä. Kellojen sisäänrakennetut sykemittarit mahdollistavat jatkuvan sykeseurannan, mikä voi kertoa jo paljon hyvinvoinnista.
Syketietojen avulla älykellon käyttäjät voivat saada paremman käsityksen omasta terveydestään ja tehdä tarvittavia muutoksia elämäntapoihinsa. Sykkeet voivat kertoa esimerkiksi:
- stressitasoista
- sairauksista
- perinnöllisyystekijöistä
Lähde: Terveyskirjasto
Älykelloista informaatiota myös lääkäreille
Helsingin Sanomien artikkelissa (HS, 2021) liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen kertoo uskovansa, että lääkärit käyttävät sekä tulevat käyttämään potilaiden itse mitattavia tuloksia yhä enemmän potilaiden hoidon tarpeen arvioinnissa.
”Itsekin saatan joskus kiireisellä viikolla aamulla mitata lepopulssia. Korkea pulssi kertoo siitä, ettei palautuminen ole ollut riittävää.”, kertoo Tikkanen.
Leposyke on hyvin yksilöllinen ominaisuus
Hän myös muistuttaa, että leposyke on hyvin yksilöllinen: sykkeitä kannattaa verrata ainoastaan omiin aiempiin tuloksiin. Jos syke ei esimerkiksi työpäivän jälkeen laske, kannattaa miettiä keinoja sykkeen mahdolliseen laskemiseen esimerkiksi stressinhallinnan keinoin.
Tikkanen kuitenkin korostaa, että pitää verenpaineen mittaamista parhaimpana keinoa seurata omaa terveyttä, sillä sen merkitystä on tutkittu jo vuosien ajan.
Keille älykellot sopivat?
Ihmisillä on erilaisia luonteenpiirteitä. Osa pitää tilastoista ja numeroista, ja sykkeitä sekä muuta informaatiota omasta terveydestä on mielekästä seurata.
Joskus voi kuitenkin olla, että kellon seuraamisesta tulee mieltä ahdistava tapa, jos päivän aktiivisuuden tavoitetason ottaa liian tosissan, eikä esimerkiksi 10 000 askelta päivässä ole tullut saavutettua.
Artikkelissa (HS, 2021) liikuntalääketieteen professorin Heikki Tikkasen mielestä esimerkiksi 10 000 askeleen tavoitetaso päivää kohden on täysin tuulesta temmattu luku, ja kellot myös voivat ottaa askelia esimerkiksi hampaita harjatessa.
Ei liikaa paineita kellosta
Joku saattaa huomata illalla kellosta, ettei päivittäinen 10 000 askelmäärä ole täyttynyt, jolloin täytyy vielä lähteä kiertämään pari korttelia. Tällöin motivaatio liikkumiseen on kohdillaan, mutta ei välttämättä oikeanlainen.
Kellosta ei siis kannata ottaa liikaa stressinaihetta itselleen! Joillekin tämä onkin itsestäänselvyys, mutta innostuksen puuskassa voi kelloa tulla seurattua liiankin tiiviisti. Tärkeintä on kuunnella oman kehon tuntemuksia.
Ilmoitukset ja yhteydenpito
Jotkin älykellot pitävät käyttäjänsä ajan tasalla puhelimen ilmoituksista. Puheluiden, viestien ja muiden ilmoitusten tarkistaminen on kätevää ilman, että puhelinta tarvitsee kaivaa taskusta.
Lisäksi monet älykellot mahdollistavat myös puheluiden vastaanottamisen ja jopa pikaviestien lähettämisen suoraan rannekkeesta. Tämä voi olla joillekin kätevä ominaisuus.
Tässäkin kuitenkin suhteellisuus on tärkeää, ettei viestejä tule kytättyä vielä illalla nukkumaan mennessä.
Unen seuranta
Hyvinvointi vaatii myös riittävää lepoa. Unen seurannasta voi olla hyötyä, varsinkin jos informaatio on uutta, eikä henkilö ole esimerkiksi tajunnut, kuinka stressaantunut oma hermosto on jopa öisin. Tällöin aktiivisuusrannekkeen tiedot voivat herättää - kirjaimellisesti.
Unen laatu ja kesto
Älykellon unenseuranta-anturit voivat seurata, onko sinulla unikatkoksia.
Älykello voi myös seurata, milloin nukahdit yöllä ja monelta heräsit seuraavana aamuna. Kiireisessä arjessa saatamme unohtaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon saamme unta yön aikana. (Toisaalta stressaavassa elämäntilanteessa tieto voi myös lisätä ahdistusta.)
Univaiheet
Unessa on neljä vaihetta:
- Torkeuni
- Kevyt uni
- REM-uni
- Syvä uni
Torkeuni ja kevyt uni: Torkeuni-vaiheessa voit herätä pienimmäiseenkin ääneen tai epämukavuuteen. Unen ensimmäinen vaihe ei ole pitkä, vain noin 2-5 minuuttia. Sen jälkeen uni syvenee toiseen - kevyen unen vaiheeseen.
Tämä kestää noin 20 minuuttia ja näitä kahta ensimmäistä unen vaihetta kutsutaan yhdessä kevyeksi uneksi.
REM-uni: Tämä on vaihe kevyen ja syvän unen välillä. Kevyt uni siirtyy syvän unen vaiheeseen REM-vaiheen aikana. Tällöin näemme suurimman osan unista.
Syvä uni: Tätä pidetään unen tärkeimpänä vaiheena, sillä se auttaa kehoa ja aivoja rentoutumaan, käsittelemään ajatuksia ja suurin osa palautumisesta tapahtuu tässä vaiheessa.
Unipoliisi voi aiheuttaa stressiä
Älykellot kertovat neljän unenvaiheen toteutumisesta sekä siitä, kuinka paljon esimerkiksi tärkeää syvää unta kellon käyttäjä on yön aikana saanut. Se myös saattaa kertoa unen laadusta esimerkiksi asteikolla "hyvin heikko, heikko, ok, hyvä, erittäin hyvä".
Älykello näyttää nämä unen vaiheet monesti esimerkiksi diagrammisten kaavioiden avulla, josta ne on helppo ymmärtää.
Tämä ominaisuus voi jossakin tapauksessa olla todella hyödyllinen, kunhan se ei aiheuta stressiä esimerkiksi omasta nukahtamisajasta tai unen laadun maksimoinnista. Älylaitteiden ja unen yhdistämisestä sekä vaikutuksesta uneen voit lukea lisää artikkelista: "Älylaitteet ja unenlaatu: nuku paremmin".
Sopivatko älykellot lapsille tai vanhuksille?
Älykellot voivat sopia sekä lapsille että vanhuksille tietyissä tilanteissa, mutta niiden käyttöönotossa on otettava huomioon erilaisia tekijöitä. Tässä muutamia seikkoja:
Älykellot lapsille:
- Sijaintiseuranta: Joissakin älykelloissa on GPS-seuranta, joka mahdollistaa vanhemmille lapsen sijainnin seuraamisen.
- Yhteydenpito: Tietyissä malleissa on mahdollisuus lähettää tekstiviestejä tai soittaa rajoitetuille kontakteille.
- Askeltunnistus ja terveysseuranta: Jotkut älykellot voivat seurata lapsen aktiivisuutta, kuten askeleita ja unta.
- Sovellusten rajoittaminen: Osa älykelloista tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden rajoittaa lapsen pääsyä tiettyihin sovelluksiin tai verkkosisältöihin.
Älykellot vanhuksille:
- Hätätilanteet: Jotkut älykellot vanhuksille sisältävät hätäpainikkeen, joka mahdollistaa nopean yhteydenoton hätätilanteessa.
- Puhelut ja viestit: Helppokäyttöiset puhelutoiminnot voivat olla hyödyllisiä vanhuksille, samoin kuin mahdollisuus vastaanottaa viestejä.
- Askelmittari ja terveysseuranta: Joissakin malleissa on terveysominaisuuksia, kuten sydämen sykkeen seurantaa ja askeleiden laskemista.
- Muistutukset: Älykellot voivat tarjota muistutuksia lääkkeiden ottamisesta tai tapaamisista.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että älykellot eivät ole aina sopivia kaikille lapsille tai vanhuksille. Esimerkiksi nuorten lasten kohdalla kellon tarpeellisuutta on hyvä arvioida. Vanhuksilla teknologian käyttöönotto vaatii yleensä ylimääräistä tukea.
Ravintoarvot saa tietää vain verikokeilla
Kun huolehdit terveydestäsi älykellon avulla, on tärkeää pitää mielessä myös oikeanlainen ravitsemus. Monivitamiinivalmisteet voivat olla hyvä lisä päivittäiseen terveyden ylläpitoon.
Yksi suositeltava ja kotimainen monivitamiinivalmiste on Pitkävaikutteinen monivitamiini , joka tarjoaa jopa 16 erilaista vitamiinia ja hivenainetta.
Ravitsemuksen ja terveyden ylläpidon kokonaisvaltainen huomioiminen auttaa sinua saavuttamaan parhaan hyvinvoinnin, jossa älykello voi toki olla hyvä tuki. Muista, että terveydestä huolehtiminen on kuitenkin kokonaisvaltainen prosessi, jossa liikunta, ravitsemus ja muut terveyteen vaikuttavat tekijät täydentävät toisiaan.
