Lämpötilat, erityisesti sen ääripäät, vaikuttavat merkittävästi kehoomme. Ylen artikkelissa kerrotaan, että ihmiskeho on alun perin sopeutunut trooppisiin olosuhteisiin, ja kylmä vaatii sekä henkistä että fyysistä sopeutumista. Onneksi keho alkaa tottua kylmään noin 10 päivässä.
Tarkastellaan siis seuraavaksi miltä alkuvuosi 2025 näyttää Suomen lämpötilojen osalta.
Miltä vuosi 2025 näyttää Suomen lämpötilojen osalta?
Suomen ilmasto on lämmennyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. 1800-luvun puolivälistä vuoteen 2017 keskilämpötila on noussut 2,3 astetta, mikä on nopeampaa kuin maapallon keskimääräinen lämpeneminen.
Lähde: Wikipedia.org
Lämpötilaennuste Suomessa 2025 tammi-huhtikuu
Pitkän aikavälin ennusteiden mukaan tammi-huhtikuussa 2025 Suomessa odotetaan keskimääräistä lämpimämpiä lämpötiloja. Useiden kansainvälisten ilmatieteen laitosten, kuten ECMWF:n, mukaan lämpötilat voivat olla 1–2 astetta tavanomaista korkeampia.
On kuitenkin hyvä muistaa, että etenkin Suomessa sää vaihtelee luontaisesti paljon, minkä vuoksi pitkiä ennusteita ei voida luotettavasti käyttää arvioimaan tarkasti sään vaihteluita.
Lähde: Ilmatieteen Laitos
Vertailu aiempiin vuosiin:
-
10 vuotta sitten (2015): Vuonna 2015 tammi-huhtikuun keskilämpötilat vaihtelivat Suomessa. Esimerkiksi Turussa tammikuun keskilämpötila oli -0,4 °C ja huhtikuussa 5,2 °C. Lähde: Kilotavu
-
Viimeiset kolme vuotta (2022–2024): Vuonna 2024 tammikuun keskilämpötila Suomessa oli 2–5 °C eli tavanomaista alhaisempi. Huhtikuussa 2024 keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle.Vuonna 2023 huhtikuun keskilämpötila Etelä-Suomessa oli reilut 5 °C ja Pohjois-Suomessa nollan molemmin puolin.
On siis vaikea sanoa tarkkaa ennustetta vuoden 2025 alkuun, mutta voimme odottaa keskimääräistä lämpimämpää ilmaa. Kannattaa silti varautua vaihteleviin olosuhteisiin!
Varautuminen vaihteleviin olosuhteisiin
Vuoden 2025 tammi-huhtikuun mahdolliset säävaihtelut korostavat tarvetta kiinnittää huomiota oikeanlaiseen pukeutumiseen, kuten kerrospukeutumiseen. Kunnolliset jalkineet vähentävät kylmyyden ja liukkauden aiheuttamia haittoja. Samalla on hyvä huolehtia riittävästä ilmankosteudesta sisätiloissa, jotta voidaan ehkäistä limakalvojen kuivuutta.
Vaihtelevat sääolosuhteet ja terveysvaikutukset
Jos lämpötila vaihtelee nopeasti pakkasen ja plussan välillä, voi sulanut lumi jäätyä uudelleen ja aiheuttaa liukkautta. Tämä kasvattaa riskiä kaatumisiin ja murtumiin, erityisesti ikääntyneiden keskuudessa. Samoin vääränlaisen jalkinevalinnan seuraukset voivat näkyä tapaturmien lisääntymisenä.
Pakkasen vaikutukset kuivaan huoneilmaan
Suomessa kylmänä kautena pakkaset kuivattavat huoneilman, mikä voi vaikuttaa haitallisesti hengitysteihin ja ihon hyvinvointiin. Kuiva ilma voi ärsyttää limakalvoja, heikentää vastustuskykyä ja lisätä hengitystieinfektioiden riskiä.
Verrattuna maihin, joissa ilmankosteus on korkea, kuten trooppisiin alueisiin, suomalaiset joutuvat usein turvautumaan ilmankostuttimiin parantaakseen sisäilman kosteustasapainoa.
Kylmyyden vaikutukset sairauksiin
Kylmyys voi pahentaa tiettyjä sairauksia, kuten:
- astmaa
- reumaa
- sydän- ja verisuonitauteja
Pakkanen voi lisätä verisuonten supistumista, mikä lisää verenpaineen kuormitusta. Onneksi kuitenkin kehon tottuessa pakkasiin etenkin ääreisverenkierto alkaa toimimaan paremmin. Pitkäaikaissairailla tämä saattaa kuitenkin tietysti tuottaa hankaluuksia.
Kylmyys voi myös vaikeuttaa nivelten liikkuvuutta, jolloin esimerkiksi jotkut reumaa sairastavat ovat kokeneet saaneensa enemmän kipuoireita talvella.
Lämpötilan vaikutukset solukalvoon
Soluja ympäröi solukalvo, jolla on ohut, mutta varsin moninainen rakenne. Se koostuu pääasiassa kahdesta kerroksesta rasvamolekyylejä. Näiden rasvojen joukossa on myös kolesterolia, joka tekee kalvosta joustavan.
Solukalvossa on paljon erilaisia proteiineja, jotka toimivat esimerkiksi reseptoreina ja kanavina aineiden kuljetukseen. Joihinkin proteiineihin on kiinnittynyt sokeriketjuja, jotka auttavat soluja tunnistamaan toisensa.
Solukalvo toimii portinvartijana
Solukalvo on kuin portinvartija: se päästää tietyt aineet, kuten veden, läpi helposti, mutta säätelee tarkasti suurempien molekyylien, kuten ionien ja sokereiden, kulkua. Näin solu voi ylläpitää sisällään olosuhteet, jotka ovat optimaaliset sen toiminnalle.
Solukalvon muoto on myös tärkeä. Esimerkiksi ohutsuolen soluissa kalvon pieniä ulokkeita, mikrovilluksia, on paljon. Ne lisäävät kalvon pinta-alaa, mikä auttaa ravintoaineiden imeytymisessä.
Lämpötila ja solukalvon toiminta
Solukalvon toiminta on herkkä lämpötilan vaihteluille, sillä lämpötila vaikuttaa sen rakenteeseen ja joustavuuteen. Matalissa lämpötiloissa solukalvon lipidit jäykistyvät, mikä heikentää kalvon läpäisevyyttä ja estää solun normaalia aineenvaihduntaa.
Korkeissa lämpötiloissa lipidit puolestaan muuttuvat liian juokseviksi, mikä voi vahingoittaa kalvon rakennetta ja johtaa solun toimintahäiriöihin. Solukalvon optimaaliselle toiminnalle tarvitaan tasapainoinen lämpötila, joka säilyttää sen joustavuuden ja suojaavat ominaisuudet. Tämä korostaa lämpötilan merkitystä niin solu- kuin kehotasolla.
Lähde: aatbio.com
Lämpötilan vaikutus luustoon
Lämpötila vaikuttaa myös luuston hyvinvointiin ja sen toimintaan. Kylmässä ilmanalassa keho pyrkii säilyttämään sisäisen lämmön supistamalla verisuonia, mikä vähentää verenkiertoa myös luustoon.
Länpötilanvaihtelut ovat arkipäivää Suomessa
Toistuvat lämpötilavaihtelut, kuten sulavan ja uudelleen jäätyvän maan aiheuttama liukkaus, voivat lisätä kaatumisriskiä ja murtumien esiintymistä etenkin ikääntyvillä. On tärkeää saada ravinnosta riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia.
Lämpimässä ja kosteassa ilmastossa luuston aineenvaihdunta saattaa toimia paremmin, koska verenkierto ja solujen uusiutuminen ovat aktiivisempia. Luuston terveyden ylläpitämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään liikuntaan ja tasapainoiseen ruokavalioon, etenkin Suomen vaihtuvissa sääolosuhteissa.
Lähde: Sciencedirect.com
Luuston tehtävät
Luustolla on monia tärkeitä tehtäviä, joita ei tule arkena välttämättä edes sen kummemmin ajatelleeksi.
-
Tukee kehoa: Luusto antaa keholle sen rakenteen ja muodot.
-
Mahdollistaa liikkumisen: Luusto toimii lihasten kiinnityspintana sekä mahdollistaa nivelten avulla laajat liikeratamme.
-
Suojaa sisäelimiä: Suojaa tärkeitä elimiä, kuten sydäntä, keuhkoja ja aivoja.
-
Varastoi mineraaleja: Toimii kalsiumin ja fosforin varastona, joita elimistö käyttää tarpeen mukaan.
-
Tuottaa verisoluja: Luuydin tuottaa punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita, jotka ovat elintärkeitä kehon toiminnalle.
Luuston rakenne
Luusto koostuu pääosin tiivisluusta sekä hohkaluusta, jotka tekevät siitä sekä kestävän että kevyen. Tiivisluu, jota on kehossa noin 20% luustosta, antaa luustolle sen vahvuuden.
Hohkaluu puolestaan on rakenteeltaan huokoinen ja mahdollistaa ravintoaineiden varastoinnin ja verenkierron. Sitä on ihmiskehossa luuston kokonaismäärästä noin 80%. Luukudoksen uusiutuminen on jatkuva prosessi, ja siihen vaikuttavat sekä ravinto että liikunta.
Kalsium valmiste
Kalsium on keskeinen rakennusaine luustolle, ja sen saanti on erityisen tärkeää luiden vahvuuden ylläpitämiseksi. Luusto+ -valmiste on suunniteltu tukemaan luuston hyvinvointia tarjoamalla paitsi laadukasta kalsiumia, niin myös D-vitamiinia sekä K2-vitamiinia, jotka edistävät kalsiumin imeytymistä ja luuston terveyttä.
Lue lisää ja tilaa: Luusto+ -valmiste.
