Sinkki on monille tuttu kivennäisaine flunssasta puhuttaessa. Sillä on tutkitusti vaikutusta flunssan kestoon, mutta tiesitkö, että sinkillä on myös monia muita tärkeitä tehtäviä kehossamme?
Miksi sinkkiä kannattaa syödä?
Sinkkiä tarvitaan kaikissa kehomme soluissa. Se osallistuu muun muassa hermoston ja immuunijärjestelmän toimintaan sekä hedelmällisyyden ylläpitämiseen. Sillä on tärkeä rooli myös hormonitoiminnassamme, sillä se vaikuttaa insuliinin ja kilpirauhashormonien sekä erityisesti sukupuolihormoni testosteronin tuotantoon.
Sinkistä puhutaan paljon myös ihon, hiusten ja kynsien hyvinvoinnin yhteydessä. Sinkkiä on elimistössämme noin 2–3 grammaa ja siitä suurin osa onkin varastoituneena lihaksiin, luustoon, kynsiin, hiuksiin ja ihoon. Riittävä sinkin saanti edistää niiden normaalia toimintaa sekä esimerkiksi haavojen parantumista. Sinkki on tärkeä kivennäisaine myös näkökyvyllemme ja silmien terveydelle, ja onpa sillä näppinsä pelissä myös haju- ja makuaistin toiminnassa!
Kaiken kaikkiaan sinkki vaikuttaa valtavaan määrään kehossa tapahtuvia erilaisia prosesseja: se osallistuu noin 300 eri entsyymin toimintaan, ravintoaineiden aineenvaihduntaan, solujen jakautumiseen sekä proteiinisynteesiin.
Mistä sinkkiä saa?
Monipuolista, ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattava suomalainen saa yleensä riittävästi sinkkiä ravinnostaan. Hyviä sinkin lähteitä ovat esimerkiksi täysjyvävilja, liha (erityisesti sisäelimet), kala ja äyriäiset sekä kananmuna. Myös maitotuotteet sisältävät sinkkiä.
Sinkki imeytyy parhaiten eläinperäisestä ravinnosta, sillä vihannesten, palkokasvien ja pähkinöiden sisältämä fytiinihappo saattaa heikentää sinkin imeytymistä. Siitä syystä vegaanista ruokavaliota noudattavalle ravintolisänä nautittava sinkki voi tulla tarpeeseen.
Voiko sinkkiä syödä liikaa?
Sinkki ei varastoidu elimistöön. Siitä syystä sitä tulee saada ravinnosta päivittäin! Ruuasta sinkkiä ei voi saada niin paljon, että siitä tulisi yliannostus.
Sinkki on saanut mainetta flunssan keston lyhentäjänä. Tutkimuksissa on havaittu sen saattavan helpottaa flunssan oireita ja nappaavan taudin kestosta pois jopa päiviä! Erityisesti sinkkiasetaattia sisältävien imeskelytablettien teho on todistettu tieteellisesti.
Sinkille määritetty turvallisen saannin yläraja on aikuisilla 25 milligrammaa per vuorokausi. Tästä voi kuitenkin poiketa lyhytkestoisesti flunssan hoidon yhteydessä. Tällöinkin on hyvä huomioida, ettei sinkkiä kannata nauttia yli 100 milligrammaa päivässä. Liiallisena saantina sinkki voi aiheuttaa yliannostusoireita, kuten vatsakipua ja -kramppeja, huonovointisuutta, päänsärkyä sekä ripulia. Lisäksi suuhun saattaa tulla metallista makua.
Sinkkiä ei myöskään ole järkevää käyttää isoja määriä jatkuvasti flunssien ennaltaehkäisyä ajatellen. Tieteellisesti ei ole pystytty todistamaan, että sillä olisi mitään merkitystä flunssaan sairastumisessa. Lisäksi krooninen liikakäyttö heikentää elimistölle tärkeiden kuparin ja raudan imeytymistä.
Niinpä jos käytössä on useita eri ravintolisiä, kannattaa tarkistaa ettei samoja kivennäisaineita tai vitamiineja tule nautittua vahingossa liikaa pitkäkestoisesti! Ravintolisien osalta on tietenkin myös aina tärkeää noudattaa annettuja annossuosituksia.
Triplasinkki + C-vitamiini vastustuskyvyn vahvistamiseen
Triplasinkki + C-vitamiini on hyvänmakuinen vastustuskyvyn vahvistaja! Siinä on käytetty freshmint- ja mentoliaromeja, jotka ovat mukavan raikkaita. Tuote sisältää sinkkiä, C-vitamiinia ja hunajajauhetta. Sinkkiä on tabletissa kolmessa eri muodossa: asetaattina, glukonaattina ja sitraattina.
Kuten edellä jo todettiin, asetaatti on paras sinkin muoto imeskelytabletissa. Asetaatti ei sido sinkkiä vaan vapauttaa sinkki-ionit sylkeen 100-prosenttisesti, jolloin sinkki pääsee vaikuttamaan paikallisesti nielun limakalvolla. Lisäksi tuotteen sisältämä C-vitamiini vahvistaa vastustuskykyä, vähentää väsymystä ja uupumusta sekä lisää raudan imeytymistä.
Tabletin annetaan liueta hitaasti suussa. Valmiste sisältää myös hunajajauhetta, jossa on hunajaa sekä maltodekstriiniä. Hunajaa käytetään yleisesti ravintona, mutta myös kosmetiikassa ja ihonhoidossa se on hyväksi havaittu ainesosa.
