Mitä on kevätmasennus?

Ja onko kevätmasennusta edes olemassa?

Kevätmasennus on kiinnostava aihe, ja monet meistä voivatkin tuntea jonkinasteista mielialan laskua kevään kynnyksellä. Mutta onko kevätmasennus todellinen ilmiö vai pelkkä mielikuvituksemme luoma käsite?

Suurin osa virkistyy kevään tullessa

Kevät tuo mukanaan paljon muutoksia ympäristössämme: päivät pitenevät, luonto herää eloon, ja ilman lämpötila nousee. Monille tämä on aivan ainoastaan ilahduttavaa aikaa. Ei kuitenkaan kannata potea huonoa omatuntoa, jos et tunne näitä tuntemuksia.

Yleensä valon lisääntyessä energiamäärät kasvavat ja mieli on pirteä, mutta miksi jotkut kokevat suorastaan väsymystä ja masennusta?

Serotoniini ja kevät

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo Ilta-Sanomien tiede-artikkelissa, että kevään mielialamuutoksien taustalla on serotoniini, joka on aivojen välittäjäaine. Serotoniini vapautuu verihiutaleista ja sitä syntyy myös aivoissa.

Kevään lisääntyvä valo voimistaa serotoniinituotantoa erityisesti aivoissa, ja tämä kasvu jatkuu kesään saakka. Serotoniini vaikuttaa aivojen toimintaan voimakkaammin keväisin, erityisesti niillä alueilla, jotka ohjaavat fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta.

Myös sukupuolihormonin eritys kasvaa, mikä saattaa johtaa "kevättä rinnassa" - efektiin. Usea suomalainen tuntee sanonnan siitä, että olo on sosiaalisempi, keveämpi ja jopa ihastuksia muihin ihmisiin saattaa syntyä herkemmin.

Myös luonto herää eloon

Kevät merkitsee luonnon heräämistä ja kaikenlaista uutta elämää ympärillämme. Tämä tarkoittaa myös orastavaa siitepölykautta, joka voi olla erityisen vaikea aika allergioista kärsiville. Allergiat voivat vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ja mielialaan.

Mitä kevätmasennus sitten on?

Miksi ihmeessä osa tuntee keväällä alakuloa, vaikka aurinko paistaa, linnut laulavat ja serotoniinin erityksen pitäisi olla vilkkaimmillaan?

Yksi teoria kevätmasennukseen liittyen liittyy valon määrän lisääntymiseen, vaikka sen sanotaan lisäävän energiaa. Talviaikaan monet meistä kärsivät kaamosoireista, jossa valon vähyys vaikuttaa mielialaamme.

Kun kevät koittaa ja päivät pitenevät, tämä valon lisääntyminen voi aiheuttaa ristiriitaisia reaktioita. Esimerkiksi valoherkille ihmisille se saattaa laukaista liiallista ärsykettä, mikä lisää hermostuneisuutta tai jopa univaikeuksia.

Aavan psykiatrian erikoislääkäri Elisa Karjalainen kertoo Lääkärikeskus Aavan artikkelissa, että ei ole kohdannut työssään ihmisiä, jotka kokisivat erityistä kevätmasennusta. Myöskään Aavan työterveyshuollon tilastojen mukaan ihmiset eivät hakeudu keväisin masennuksen vuoksi hoitoon sen enempää kuin muulloinkaan.

Sen sijaan väsymys lisääntyy tiettyinä vuodenaikoina. Keväällä, masennuksen tunteella ja väsymyksellä on suora yhteys.

"Kun valon määrä lisääntyy, jaksamme valvoa pidempään ja nousemme aamulla aikaisemmin. Näin vuorokauden unimäärä vähenee molemmista päistä. Univelkaa kertyy, ja se vaikuttaa vähitellen myös mielialaan." Karjalainen kertoo.

Vaikka valoisammat illat houkuttelevat valvomaan, on hyvä pitää nukkumaanmenoajasta kiinni. Esimerkiksi kunnon pimennysverhoilla voi hillitä makuuhuoneeseen tulvivan valon määrää aamuisin.

Ihmiset hymyilevät ja se pistää miettimään elämää

Kevätmasennuksen tuntemukseen voi liittyä myös se, että kun osa ihmisistä puhkeaa kukkaan, voi itsensä tuntea jopa epäonnistuneeksi. Talvi on saattanut olla esimerkiksi raskasta aikaa, jolloin kaipaisi vain lepoa, eikä ulkoilukaan jaksa innostaa.

Toisten ihmisten puhkuma into voi lisätä melankoliaa niillä ihmisillä, joiden elämäntilanne on haastava, tai jotka eivät pidä lähenevästä kuumasta ajanjaksosta.

Ihmisten iloisuus, tapahtumat ja lomat voivat lisätä ahdistusta tai tunnetta, että täytyisi itsekin olla koko ajan menossa. Myös yksinäisyyden tunne saattaa jopa lisääntyä kesän lähestyessä - varsinkin siitä kärsivillä.

Kevätmasennus oireet

Kevätmasennus on ilmiö, jossa ihminen kokee mielialan laskua keväisin, vaikka yleensä kevät assosioituu pirteämpään mielialaan. Tämä ilmiö liittyy usein valon lisääntymiseen ja kehon hormonaalisiin muutoksiin vuodenaikojen vaihtuessa.

Kevätmasennuksen oireita voivat olla:

• Alakuloisuus ja masentuneisuus: Kevätmasennukseen voi liittyä yleinen alakuloinen tai masentunut mieliala, vaikka luonto puhkeaakin ympärillä kukkaan.
  
  
• Väsymys ja unihäiriöt: Yllättävä väsymys, unihäiriöt (kuten suurentunut unentarve tai unen laadun heikkeneminen) voivat olla kevätmasennuksen merkkejä.
  
  
• Energian puute: Kevätmasennukseen saattaa liittyä väsymystä ja voimattomuutta, mikä vaikeuttaa päivittäisten tehtävien suorittamista.
  
  
• Ruokahalun muutokset: Muutokset ruokahalussa, kuten ruokahalun väheneminen tai lisääntyminen, voivat olla osa kevätmasennuksen oirekuvaa.
  
  
• Keskittymisvaikeudet: Kevätmasennuksen aikana voi olla vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan, mikä voi heikentää suorituskykyä töissä tai opinnoissa.
  
  
• Ahdistuneisuus: Jotkut voivat kokea keväällä lisääntynyttä ahdistuneisuutta tai levottomuutta.
  
  
• Sosiaalisen vetäytymisen tarve: Kevätmasennukseen liittyy usein halu vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja viettää enemmän aikaa yksin.

Vaikka kevätmasennuksesta puhutaan paljon, varsinaisesta kliinisestä masennuksesta se on kuitenkin erillinen asia. Jos mielialan lasku keväisin tuntuu merkittävästi vaikeuttavan arkea, on aina hyvä hakeutua ammattilaisen puoleen.

B-12 vitamiini

B-12 vitamiini on erittäin tärkeä vitamiini monien kehon toimintojen kannalta, ja se edistää hermoston normaalia toimintaa sekä esimerkiksi vastustuskykyä, jonka vuoksi se on täydellinen valmiste kevääseen.

Se myös esimerkiksi edistää psykologisia toimintoja ja sitä kutsutaan leikkisästi "muistivitamiiniksi".

Tilaa suomalainen B-12 -vitamiinivalmiste verkkokaupasta suoraan kotiovelle!