D-vitamiini on yksi tunnetuimmista vitamiineista. Kesällä siitä tulevat mieleen kirkas auringonpaiste, mutta talven pimeimpinä kuukausina myös se, että D-vitamiinilisä pitäisi muistaa napata keittiön hyllyltä suuhun saakka.

Kuulostaako tutulta?

D-vitamiinin syönnistä jaksetaan puhua vuodesta toiseen – syystäkin. Se on välttämätön osa ihmisen elintoimintoja ja sillä uskotaan olevan myös lieventävä vaikutus masennusoireisiin.

Moni kuitenkin miettii, että tarvitseeko D-vitamiinilisää ottaa kesän kuumimpina hellejaksoina ja voiko sitä saada ihon kautta liikaa?

D-vitamiini

D-vitamiini on mitä mahtavin vitamiini. Se on rasvaliukoinen, joten se pystyy varastoitumaan elimistöön, toisin kuin vesiliukoiset vitamiinit. Moni suomalainen onkin yllättynyt, kun on saanut tietää verikokeesta henkilökohtaiset D-vitamiiniarvonsa.

Yleensä varsinkin talvella ovat verikokeiden tulokset pettymys D-vitamiinin osalta. Jos D-vitamiinilisä ei ole käytössä tai talvea ei tule vietettyä montaa viikkoa tropiikissa – on tulos yleensä liian alhainen viitearvoihin nähden.

D3-vitamiini

Kaikkein tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini eli toiselta nimeltään kolekalsiferoli. Sitä syntyy, kun kesäiset auringonsäteet ja siinä olevat UV-säteet osuvat ihoon, jolloin ihomme alkaa tuottamaan sitä.

Kesällä aikuinen saattaa saada D3-vitamiinia tarpeeksi auringosta ihon kautta, jos aurinkoisia päiviä riittää ja ulkona tulee vietettyä paljon aikaa. Tämä on kuitenkin yksilöllistä.

Ikääntyville kuitenkin suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden, sillä vanhempi iho ei pysty muodostamaan D3-vitamiinia enää samalla tavalla, kuin nuoremman.

D2-vitamiini

D2-vitamiini on kasviperäinen vitamiini, jota saa kasvikunnan tuotteista. Määrät eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Eniten D-vitamiinia sisältäviä kasvikunnan tuotteita ovat sienet.

Se myös imeytyy merkittävästi huonommin D3-vitamiiniin verrattuna. Onkin erittäin tärkeää, että vegaanit huolehtivat riittävästä D-vitamiinin saannista varsinkin talvikaudella D-vitamiinilisän avulla.

D-vitamiinin puutos

D-vitamiinin vakava puutostila on nykyään varsin harvinaista Suomessa. Moni suomalainen kuitenkin kärsii D-vitamiinin puutoksesta etenkin talviaikaan.

Ennen yleisenä lasten sairautena tunnettu riisitauti oli varsinkin alle 2-vuotiaiden lasten riesana. Nykyään sitä ei kuitenkaan tavata lähes lainkaan Suomessa.

Riisitaudin oireina olivat luiden pehmeneminen ja taipuminen sekä lihasten heikkeneminen, kasvun hidastuminen ja luiden murtumisherkkyys. Näin ollen se saattoi vaikuttaa erityisen vakavasti lasten kehitykseen.

Näin vakaviin puutosoireisiin emme kuitenkaan yleensä nykypäivän Suomessa törmää. On kuitenkin monia oireita, joita D-vitamiinin vähäisestä saannista voi syntyä.

D-vitamiinin puutoksesta johtuvat oireet

D-vitamiinin puutosoireita voivat olla esimerkiksi: 

• Suurentunut infektioherkkyys
• Suurentunut diabeteksen puhkeamisen riski
• Masennusoireet
• Kohonnut sydän- ja verisuonitautien puhkeamisen riski
• Lihasheikkous
• Tasapainon huononeminen
• Suurempi riski sairastua autoimmuunitauteihin
• Suurempi riski sairastua rappeumatauteihin

Oulun yliopiston tekemässä tutkimuksessa vuodelta 2021 kävi ilmi, että moni suomalainen saa yhä liian vähän D-vitamiinia etenkin talviaikaan, mutta sen saaminen on kuitenkin vuosien saatossa parantunut eli kasvanut. Tähän suurimpana syynä pidettiin D-vitamiinilisän syömistä sekä sen lisäämistä moniin eri elintarvikkeisiin.

Itä-Suomen yliopiston tekemä tuore tutkimus puolestaan osoitti, että lähes joka kolmannella suomalaisnuorella on D-vitamiinin puutosta.

D-vitamiini viitearvot

Viitearvolla tarkoitetaan viiteväliä eli tulosten vaihteluväliä niin sanotun “normaalin” arvon sisällä.

Yhä useampi suomalainen on halunnut mitata omat D-vitamiinitasonsa varsinkin talvella. Arvoa mitataan myös useissa eri tutkimuksissa ja joskus puutostila saatetaan huomata puolivahingossa.

D-vitamiinin puutostilasta puhutaan, kun arvo on alle 50 nmol/l, jolloin D-vitamiinin saantiin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

D-vitamiinisuositus

D-vitamiinisuosituksella tarkoitetaan tietyn ravintoaineen suurinta turvallista saantia vuorokaudessa aikuisilla.

Mikä on suurin turvallinen saanti D-vitamiinille vuorokaudessa?

D-vitamiini suositus aikuisilla

D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja Suomessa on 10 mikrogrammaa (µg) vuorokaudessa perusterveillä aikuisilla. Tämän kannanoton on antanut Euroopan elintarvikevirasto.

Yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmisteen käyttöä 20 mikrogrammaa (μg) vuorokaudessa ympäri vuoden.

Omasta D-vitamiinin yksilöllisestä tarpeesta kannattaakin aina keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa, jos asia mietityttää.

D-vitamiinisuositus lapsilla ja nuorilla

Valtion ravitsemusneuvottelukunta kertoo tämänhetkisessä käyttösuosituksessaan, että 2 viikosta yhden vuoden ikäiselle lapselle suositellaan 10 μg/päivä D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden.

2-17-vuotiaille lapsille suositellaan D-vitamiinia 7,5 μg päivässä ympärivuotisesti.

Suihkutettava D-vitamiini lapsille

Vitamiinilisän antaminen lapselle on monen perheen arkea. Monet käyttävät lasten D-vitamiinilisää eri muodoissa, kuten imeskeltävinä tabletteina, liuoksena tai nieltävinä tabletteina.

Nykyään on kuitenkin olemassa entistä helpompi tapa saada lapsi syömään päivittäinen D-vitamiininsa. Samalla se voi olla perheen yhteinen hauska hetki, sillä vitamiini voi maistua hyvältä!

D-vitamiini lapsille: Sumu D3 Junior-vitamiinisuihke 10µg

Sumu D3 Junior-vitamiinisuihke on helppo ja tehokas tapa nauttia päivän D-vitamiini. Yksi suihkaus päivässä riittää, sillä se täyttää lapsille suositellun päiväsaannin 10µg. Suihkutettava suihke on helppokäyttöinen ja ollut monen lapsen päivän tähtihetki. Makuna kestosuosikki: Tutti Frutti sekä makeuttajana hampaita hoitava ksylitoli.

D-vitamiini aikuisille: Sumu D3-vitamiinisuihke 25µg

Sumu D3-vitamiinisuihke 25µg sisältää tuhdin annoksen D3-vitamiinia (25µg/suihkaus). Suihke imeytyy nopeammin ja tehokkaammin kuin perinteiset tabletit. Suihke on helppokäyttöinen ja hyvänmakuinen, makuna raikas omena-sitruuna. Lisäksi tuote on makeutettu ksylitolilla eli se on hyväksi hampaille.