Säännöllinen päivärytmi liitetään usein osaksi terveellistä ja tasapainoista elämää. Suomessa kulttuuri hieman ohjaa ihmisiä niin sanottuun "toimistotyöaikaan" eli noin kello kahdeksasta neljään, sillä suurin osa palveluista on avoinna tänä ajanjaksona.
Elimistön sisäiseksi tai biologiseksi kelloksi kutsuttu hermosolujen joukko säätelee elimistön sirkadiaanista rytmiä, joista ehkä tärkeimpänä pidetään uni-valverytmiä.
Mutta sopiiko se todella kaikille? Onko kaikkien elimistöt ohjelmoitu toimimaan samalla tavalla, vai jakautuvatko ihmiset luonnostaan esimerkiksi erilaisiin päivä- ja yörytmeihin?
Aamuvirkku ja iltatorkku?
Kun puhutaan päivärytmistä, moni ensimmäisenä ajattelee aamulla aikaisin heräämistä ja illalla ajoissa nukkumaan menemistä. Tämä onkin tärkeä osa rytmiä, mutta siihen sisältyy paljon muutakin. Säännöllinen päivärytmi käsittää myös aterioiden ajankohdat, liikunnan, työskentely- ja lepoajat sekä sosiaalisen elämän.
On olemassa tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että ihmiset jakautuvat luonnostaan erilaisiin ryhmiin, jotka noudattavat erilaisia päivärytmejä. Jotkut ovat aamuvirkumpia, eli he ovat energisimmillään aamulla ja alkuiltapäivästä. Toiset taas ovat iltavirkkuja, jotka tuntevat olonsa pirteimmiksi ja aktiivisemmiksi vasta myöhemmin päivällä ja illalla.
Helsingin yliopiston tutkimus löysi kolme erilaista uniprofiilia
Kehon sisäinen kello säätelee kehon toimintoja noin 24 tunnin sykleissä. Kehon lämpötilan avulla pystytään seuraamaan oman "sisäisen kellon" toimintaa ja sekä yksilöllisiä eroavaisuuksia.
Helsingin yliopisto tutki 300 Helsinkiläisnuorta seuraamalla heidän luonnollista rytmiään kehon lämpötilan vaihteluiden mukaan kolmen vuorokauden ajan.
Tutkimus osoitti, että säännöllisimmän ja aikaisimman vuorokausirytmin omaavilla nuorilla oli myös suurimmat vaihtelut kehon lämpötilaeroissa. Sisäinen kello näyttäytyi heidän kropassaan siis kaikkein selkeimmin.
Hyvin myöhäisen rytmin omaavilla nuorilla kehon lämpötilavaihtelut eivät olleet yhtä selkeitä tai voimakkaita. Heillä sisäinen kello toimi myös eri tavalla, pidentäen kehon vuorokausirytmiä noin 15 minuutilla eli jätättäen luontaista kelloa.
Uni-valverytmi
Professori Anu-Katriina Pesonen kertoo, että Helsingin yliopiston tutkimus oli ensimmäisiä, kun tutkimuksessa otettiin esille eri profiilit, jotka vaikuttavat esimerkiksi uni-valverytmin muodostumiseen, ja siihen, millaista säännöllisen rytmin ylläpitäminen yksilölle on.
Aikaisemmat vuorokausiprofiilitutkimukset ovat liittyneet lähinnä ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin, kun taas tässä tutkimuksessa on käytetty mitattavaa dataa erottaen selkeästi erilaisia vuorokausirytmejä omaavia henkilöitä ruumiinlämmön mittauksen avulla.
Lähde: Helsinki.fi
Mihin vuorokausirytmi vaikuttaa?
Uni-valverytmillä voi olla paljon suurempi merkitys, mitä osaamme edes ajatella. Tunnistamme ehkä heti lähipiiristämme ihmisiä, jotka sanovat olevansa iltaihmisiä ja, joille aamuvuorot töissä eivä esimerkiksi lainkaan sovi.
Luonnollisin ja omalle kropalle sopivin vuorokausirytmi voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi uravalintaan tai kumppanin löytämiseen, joka omaa samankaltaisen rytmin. Myös esimerkiksi treenaaminen voi tuntua mukavemmalta joko aamulla aikaisin tai myöhään illalla.
Esimerkiksi aamuvirkut saattavat kokea olevansa tehokkaampia aamuisin ja saavuttavansa enemmän asioita ennen kuin päivä on edes puolivälissä. Toisaalta, iltavirkut voivat olla luovempia ja tuotteliaampia myöhään illalla - tai jopa yöllä! Tästä ominaisuudesta on hyötyä esimerkiksi yötyötä tekeville.
Ruokavalio
Entäpä sitten vuorokausirytmi ja sen vaikutus ruokavalioon? On tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että vuorokausirytmi voi vaikuttaa siihen, milloin elimistö on parhaiten vastaanottavainen ruoalle ja milloin se sulattaa ja hyödyntää ravinteet tehokkaimmin.
Esimerkiksi aamuvirkut saattavat nauttia suurimman ateriansa aamulla ja syödä kevyemmin illalla, kun taas iltavirkut saattavat tuntea olonsa paremmaksi syötyään enemmän myöhemmin päivällä tai illalla.
Sosiaalinen elämä
Kalifornian yliopisto julkaisi artikkelin tutkimuksesta, jonka mukaan huonosti nukutut yöt voivat vaikuttaa sosiaaliseen elämään merkittävästi.
Melatoniini osana rytmiä
Melatoniini on hormoni, joka säätelee unirytmiämme, mutta sen rooli ulottuu paljon laajemmalle kuin pelkästään unen säätelyyn.
Melatoniini..
- syntyy aivojen käpyrauhasessa.
- sen tuotanto on olennainen osa kehomme sisäistä kelloa ja vuorokausirytmiämme.
- on sidoksissa valon ja pimeyden vaihteluun.
Vuorokausirytmi voi vaikuttaa moniin kehomme toimintoihin, kuten kehon lämpötilaan, verenpaineeseen ja ruoansulatukseen. Melatoniini littyy keskeisesti vuorokausirytmiemme ylläpitämiseen, joka vaikuttaa taas kehomme toimintoihin.
Melatoniini valmiste
Monet ihmiset käyttävät melatoniinia ravinnelisänä tukemaan unen laatua tai jetlagin lievittämistä. On tärkeää kuitenkin muistaa, että sen käyttöä tulisi aina harkita ja keskustella asiasta tarvittaessa lääkärin kanssa etenkin pitkäaikaisessa käytössä.
Se on kuitenkin monen suomalaisen arjen tukena helpottamassa Nukkumatin löytämistä tai tukemassa levollista unta.
Suomen Vitamiinikeskuksen Melatoniini 1,9 mg
Suomessa valmistettu melatoniinivalmiste, joka tukee aikaerorasituksessa sekä auttaa siirtymään uneen luontaisesti. Helppo ottaa mukaan sekä käyttää; suuhun sulavat tabletit ovat saaneet paljon hyvää palautetta. Tutustu tuotteeseen verkkokaupassa.