Tunnetusti säännöllinen liikunta tekee hyvää mielelle ja keholle, mutta samalla kova fyysinen rasitus on keholle, lihaksille, sydämelle ja hermostolle raskasta. Liikunta tukee terveyttä monella tavalla ja säännöllisesti tehtynä, se tukee positiivisesti elimistön eri toimintoja. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia sydänsairauksien hoidossa, painonhallinnassa, hengityselimistössä sekä sydämen kunnossa.
Ruoan merkitys on liikkujalle tärkeä. Jotta pystytään tekemään kehittäviä harjoituksia tai fyysisiä kilpasuorituksia, tulee energiaa olla kehossa riittävästi. Suorituskyvyn eli jaksamisen kannalta ruoan tuoma energia on siis hyvin tärkeää. Terveyden tukemisen, suorituskyvyn ja palautumisen näkökulmasta urheilu tuo lisävaatimuksia. Urheilevan ihmisen suorituskyvyn rakentamisessa keskeisempää on ruokailun kokonaiskuva, eikä niinkään yksittäiset valinnat. Illan treeneissä kehosta voi loppua puhti, mikäli päivä mennään salaatin ja kahvin voimalla. Riittävä energian saanti ravinnosta on tärkein ravitsemuksellinen tavoite urheilijalla. Se vaikuttaa myös merkittävästi suorituskykyyn. Lihaksien räjähtävä energia ja nopea suorituskyky heikkenee, jos kehon energiavarastot eli lihasten hiilihydraattivarastot ovat vähäiset treeniä aloittaessa. Kun halutaan harjoittaa kehittävää harjoitusta, tulee suorituksien olla riittävän pitkiä, kovia sekä tehokkaita. Suoritusten laatu kärsii ja loukkaantumisriksi kasvaa, kun olemme väsyneitä. Aktiivisuustason noustessa keho ei selviä minimi ravintoaineiden määrällä. Palautumisen, vastustuskyvyn, kehonhuollon, rasitusvammojen sekä väsymyksen ja uupumisen kannalta on tärkeää, että ruokavalio sekä urheilu pysyvät tasapainossa.
Lähtökohtaisesti kivennäisaineiden saantisuositus on urheilijoille sama kuin muullekin väestölle. Urheilijoilla saattaa kuitenkin olla hieman tavallista suurempi tarve vitamiineille ja kivennäisaineille. Runsaan matkustelun, riittämättömän arkiruoan, riittämättömän tiedon ja taidon seurauksena urheilijoilla saattaa ravinto jäädä yksipuoliseksi ja riittämättömäksi. Tällöin urheilijan voi olla tarve tarttua lisäravinteisiin.
Kuormituksesta palautuminen
Elimistön tasapainotila järkkyy fyysisen harjoittelun seurauksesta. Urheilijan suorituskyvyn kehittymiseksi sopiva kuormituksen ja palautumisen tasapaino on tärkeää. Elimistö sopeutuu harjoitusärsykkeisiin palautumisen aikana ja harjoituksen kohde kehittyy, kun harjoitusärsyke on ollut riittävä. Harjoittelussa kannattaakin huomioida kokonaiskuormitus. Harjoittelusta sekä muista elämän osa-alueista koostuvat fysiologiset ja psyykkiset kuormitukset vaativat palautumista rinnalleen. Yleisin tavoite palautumisessa levon lisäksi on elimistön tasapainotila sekä neste- ja energiavajeen sekä lihasvaurioiden korjaaminen.
Fyysisen ja psyykkisen palautumisen edistämiä tärkeimpiä asioita ovat uni ja lepo. Hyvä aerobinen kunto sekä riittävästä matalatehoisesta liikunnasta huolehtiminen edistävät myös palautumista.
Merkittävä osa palautumisen edistämisessä on riittävä energiansaanti, kun ruokailu tapahtuu 2 tuntia harjoittelun jälkeen, palautuvat lihasten energiavarastot nopeammin. Riittävän nestetasapainon palauttamisesta on myös tärkeä huolehtia varsinkin, jos nestehukan syntymiselle on ollut mahdollisuus.
Kaikista palautumista edistävien toimenpiteiden tehoista ei ole vahvaa näyttöä, mutta niiden käyttö saattaa olla perusteltua, jos niiden vaikutus on koettu positiiviseksi. Urheilijat käyttävät erilaisia toimenpiteitä edistääkseen palautumista. Tällaisia ovat esimerkiksi venyttely, hieronta, kylmä-kuuma vesihoito, kompressiovaatteet ja ravintolisät.
Magnesium
Magnesium on yksi aktiiviliikkujan tärkeimmistä lisäravinteista. Magnesium on tärkeä kivennäisaine, joka osallistuu energiantuotantoon edistäen normaalia energia-aineenvaihduntaa sekä osallistuu solujen jakautumisprosessiin. Magnesium osallistuu yli 300 biokemialliseen ja toiminnalliseen reaktioon elimistössä ja sitä on elimistössä noin 20–28 grammaa. Se edistää lihasten ja hermojen toimintaan sekä osallistuu lihasten supistumiseen. Magnesium on hampaiden ja luuston tärkeä rakenneosa. Se tukee luuston kehitystä, edistää elektrolyyttitasapainoa ja edistää normaaleja psykologisia toimintoja. Lisäksi se auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Puolet elimistön magnesiumista sitoutuu yhdessä fosfaatin ja kalsiumin kanssa luustoon ja puolet magnesiumista on solujen sisällä. Veressä on vapaana magnesiumia noin 1 prosentti. Magnesiumia tarvitaan lihasten normaaliin toimintaa ja lihaskasvuun. Urheilijoilla ja aktiivisesti liikkuvilla magnesiumin tarve voi kasvaa.
Elimistö tarvitsee magnesiumia pysyäkseen terveenä. Magnesium osallistuu elimistössä solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, ylläpitämään normaalia hermoston toimintaa, solujen jakautumiseen sekä suurempien ravintoaineiden, kuten proteiinin muodostamiseen.
Lähes kaikista elintarvikkeista saa magnesiumia. Munuaiset säätelevät elimistön magnesiummäärää suodattamalla liiallisen määrän magnesiumia virtsaan, joten sen ylisaantia ruuan kautta ei kannata pelätä. Viljavalmisteet, kahvit, mineraalivesi, maitovalmisteet sekä kasvikset kuten peruna, hedelmät ja marjat ovat hyviä magnesiumin lähteitä.
Yleisesti magnesiumia suositellaan saavan 310–420 milligrammaa. Miehillä suositus kulkee tämän alarajassa, kun puolestaan naisilla lähempänä ylärajaa.
Lihasvaivat, kuten lihaskrampit, lihasten jäykkyys ja voimattomuus liikunnan aikana, lihasten nykiminen sekä heikko palautuminen voivat olla merkkejä puutteellisesta magnesiumin saannista. Lisäksi magnesiuminpuute voi oireilla pahoinvointina, väsymyksenä, ruokahaluttomuutena sekä lihasten vapinana. Lisäksi alkoholismi, erittäin yksipuoliseen ravintoon, munuaissairauteen tai pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön ovat tavallisimpia syitä, jotka liittyvät magnesiumin puutostilaan. Urheilun aikana hapentarve kasvaa, lihassolujen rakenteelliset vauriot lisääntyvät ja lihaksen energiatuotanto sekä kestävyyssuorituskyky heikkenee, kun kärsii magnesiumin puutteesta. Magnesiumista on hyötyä suorituskyvylle, mikäli kärsii magnesiumin puutteesta. Magnesium edistää hermoston normaali toimintaa, jonka vuoksi ravintolisänä nautittu magnesium kannattaa ottaa illalla.
Merimagnesium
Merimagnesiumia saadaan eristämällä magnesiumia merivedestä. Sen hyvin imeytyvän magnesiumhydroksidin vuoksi se on vatsaystävällinen magnesiumin muoto.
Elimistö saa hyödynnettyä merimagnesiumista käyttöönsä suurimman osan ja sen liukoisuus prosentti on erinomainen, jopa 90 %. Sivutuotteen merimagnesiumista saadaan erilaisia mineraaleja, joiden pitoisuudet ovat pieniä, mutta siitä huolimatta tuovat mukanaan pieniä synergiaetuja.
Suomen Vitamiinikeskuksen merimagnesium + B-vitamiinivalmiste on vegaaninen, laktoositon, makeuttamaton, hiivaton ja gluteeniton. Suomen vitamiinikeskuksen merimagnesiumvalmisteeseen on lisätty oikeassa suhteessa myös B1,- B3,- ja B6,-vitamiineja, jotka toimivat synergiassa magnesiumin kanssa.
Merimagnesium + B-vitamiinivalmisteen ainesosat ovat Aquamin Mg-magnesiumhydroksidi, nikotiiniamidi, pintakäsittelyaine E 470b, pyridoksiinihydrokloridi ja tiamiinimononitraatti.
Suositeltu vuorokausi annostus on 1 tabletti päivässä. Ilmoitettua suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää. Ravintolisä ei korvaa tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja. Valmiste tulee säilyttää pienten lasten ulottumattomissa.
Suomen Vitamiinikeskuksen Merimagnesium + B-vitamiinivalmiste on valmistettu Suomessa ja sen valmistuttaja ja markkinoija on Suomen Vitamiinikeskus Oy. Tuote sopii kaikille aktiivisen elämän tueksi, ja erityisesti sitä suositellaan säännöllisesti liikuntaa harrastaville.