Älylaitteet ja hyvinvointi: hyvä vai huono?

Älylaitteet ja hyvinvointi: hyvä vai huono?

Älylaitteet ovat nykyään osa jokapäiväistä elämäämme. Ne helpottavat arkea, tarjoavat viihdettä ja mahdollistavat yhteydenpidon missä ja milloin vain. Mutta samalla ne herättävät kysymyksiä siitä, miten ne vaikuttavat hyvinvointiimme, ainakin jos näyttöjen edessä viihtyy liiankin hyvin.

Onko älylaitteiden läsnäolo elämässämme pelkästään positiivinen ilmiö, vai onko niiden mukana tullut uusia haasteita?

Mies tuijottamassa älykelloaan ulkona. Taustalla vihreä nurmi.

Mikä lasketaan älylaitteeksi?

Älylaitteet alkavat olemaan niin normaali osa päiviämme, että on hyvä hetkeksi pysähtyä sekä pohtia mikä älylaite oikeastaan on. Se on elektroninen laite, joka hyödyntää internet-yhteyttä ja edistyksellistä teknologiaa, kuten antureita, tekoälyä tai ohjelmistoja, tarjotakseen käyttäjälle älykkäitä toimintoja ja interaktiivisia ominaisuuksia.

Näihin kuuluvat esimerkiksi:

  • älypuhelimet
  • älykellot
  • älytelevisiot
  • älyvalot
  • termostaatit

Älylaitteiden kirjo laajenee jatkuvasti, ja uusia innovaatioita kehitetään vauhdilla. Älylaitteita löytyy nykyään lähes kaikilta elämänalueilta, ja ne voivat olla yhtä lailla kodin mukavuuksia lisääviä ratkaisuja kuin terveyden seurantaan tarkoitettuja apuvälineitä.

Älylaitteet ja uni

Uni on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, ja älylaitteet voivat vaikuttaa siihen merkittävästi. Psykologilehden artikkelissa (2024) todetaan, että älypuhelinten ja muiden laitteiden sininen valo voi häiritä melatoniinin tuotantoa ja vaikeuttaa nukahtamista. Moni meistä selaa sosiaalista mediaa tai katsomoa videoita juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta tällä on seurauksensa.

Pariskunta sängyssä älypuhelimien kanssa tuijottamassa näyttöjä.

Vaikka älylaitteiden käyttö voi haitata unta, teknologia voi tarjota myös jossakin määrin tukea unihäiriöihin. Esimerkiksi erilaiset unisovellukset ja älyrannekkeet seuraavat unen laatua ja auttavat ymmärtämään omia nukkumistottumuksia.

ärkeintä on kuitenkin tiedostaa, milloin ja miten älylaitteita käytetään, jotta niiden negatiiviset vaikutukset uneen minimoidaan. Käsittelemme älylaitteiden vaikutusta unenlaatuun enemmän blogissa: Älylaitteet ja uni - Terveysblogi.

Älylaitteet ja melatoniinin tuotanto

Älylaitteiden vaikutus melatoniinin tuotantoon liittyy erityisesti niiden näyttöjen sinivaloon. Tämä valon spektri voi häiritä kehomme luonnollista unirytmiä, sillä sinivalo estää melatoniinin, eli pimeähormonin, erittymistä. Melatoniini on elimistön tuottama hormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä ja valmistaa kehoa lepotilaan.

Kun vietämme iltoja älylaitteiden äärellä, erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, aivot saattavat tulkita sinivalon päivänvaloksi, mikä siirtää melatoniinin eritystä ja vaikeuttaa nukahtamista. Tämä voi johtaa univajeeseen, joka pahimmassa tapauksessa voi heikentää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme.

Ratkaisuksi on suositeltu muun muassa sinivalosuodattimien käyttämistä tai älylaitteiden käytön rajoittamista muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi melatoniinia voi saada ravintolisänä, mikä voi tukea nukahtamista erityisesti silloin, kun unirytmi on häiriintynyt esimerkiksi stressin tai matkustamisen takia.

Melatoniini 1,9mg

Suomen Vitamiinikeskuksen Melatoniini 1,9 mg. Tämä korkealaatuinen tuote tukee unta. Oikein käytettynä se on turvallinen ja tehokas apu laadukkaan unen tueksi. Muista kuitenkin aina käyttää melatoniinia ohjeiden mukaisesti sekä osana terveellisiä elämäntapoja ja monipuolista ruokavaliota.

Älylaitteet ja lasten hyvinvointi

Lasten käyttäessä älylaitteita tilanne muuttuu entistä monitahoisemmaksi. Helsingin yliopiston artikkelin mukaan älylaitteiden liiallinen käyttö voi haitata lasten keskittymiskykyä ja sosiaalisia taitoja. Liian pitkiä käyttöaikoja on yhdistetty esimerkiksi levottomuuteen ja unihäiriöihin.

Toisaalta teknologia voi tukea lasten oppimista ja luovuutta, kun käyttö on ohjattua ja tarkoituksenmukaista. Monet koulut ovat ottaneet älylaitteet osaksi opetusta, ja ne voivat toimia erinomaisina työkaluina oppimisen tukena. Avain on tasapaino: vanhempien tulisi asettaa rajoja älylaitteiden käytölle ja huolehtia siitä, että lapset viettävät tarpeeksi aikaa myös ulkoillen ja leikkien.

Lähde: helsinki.fi

Teknologia hyvinvoinnin tukena

Kaikesta kritiikistä huolimatta älylaitteilla on kiistattomia etuja hyvinvoinnin edistämisessä. Emme välttämättä edes tajua eritellä teknologian hyötyjä, sillä ne ovat kiistatta osa jokapäiväistä elämäämme.

Nämä keinot helpottavat vanhusten elämää tänä päivänä:

1. Tieto helposti saatavilla

Televisio, radio ja älypuhelimet tarjoavat nopean ja vaivattoman pääsyn tietoon, joka voi tukea hyvinvointia.

  • Televisio ja radio: Monet vanhukset kuuntelevat radiota tai katsovat televisiota saadakseen ajankohtaista tietoa. Uutiset, sääennusteet ja terveysaiheiset ohjelmat voivat auttaa tekemään tietoisia päätöksiä esimerkiksi pukeutumisesta tai ruokavaliosta.
  • Älypuhelimet: Puhelimet tarjoavat helposti saavutettavaa tietoa, kuten reseptejä tai tietoa lääkkeistä. Ääniohjatut virtuaaliassistentit, kuten Siri tai Google Assistant, voivat auttaa etsimään vastauksia kysymyksiin ilman tarvetta käyttää monimutkaisia laitteita.

2. Hyvinvointia tukevat laitteet

Teknologiaan perustuvat hyvinvointia tukevat laitteet ovat yhä yleisempiä ja tarjoavat konkreettista apua arjen sujumiseen:

  • Askellaskurit ja aktiivisuusrannekkeet: Nämä laitteet motivoivat liikkumaan ja seuraavat esimerkiksi askelmäärää tai unen laatua. Monet laitteet antavat myös muistutuksia liikkua tai levätä.
  • Älykkäät verenpainemittarit ja muut terveysmittarit: Kotikäyttöön suunnatut laitteet mahdollistavat terveysarvojen, kuten verenpaineen ja verensokerin, seuraamisen helposti.

3. Yhteydenpito läheisiin

Teknologia on avainasemassa myös yhteydenpidon ylläpitämisessä esimerkiksi sukulaisiin ja ystäviin:

  • Videopuhelut: Viestintäsovellukset, kuten WhatsApp ja Facebook Messenger mahdollistavat kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon perheen ja ystävien kanssa.
  • Sosiaalinen media: Monet vanhukset pitävät yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin Facebookin tai muiden alustojen kautta, mikä tekee elämän merkittävien tapahtumien jakamisesta helppoa.

4. Muistia ja oppimista tukevat sovellukset

Teknologia voi myös tukea kognitiivista hyvinvointia:

  • Muistutussovellukset: Lääkkeiden ottaminen, tapaamiset ja muut tärkeät asiat voi merkitä kalenteriin, joka muistuttaa ajallaan.
  • Aivojumppapelit ja sovellukset: Esimerkiksi ristisanatehtävät tai muistipelit tarjoavat helppoa ja hauskaa aivojen aktivointia.

5. Kodin älyratkaisut

Älykodit tekevät arjesta helpompaa ja turvallisempaa:

  • Älyvalaistus ja -lämmitys: Valojen ja lämmityksen automaattinen säätö helpottaa kotitöitä ja parantaa mukavuutta.
  • Turvajärjestelmät: Kamerat ja hätäpuhelimet tuovat turvaa yksin kotona asuville vanhuksille. Esimerkiksi hätäpainikkeella varustetut laitteet mahdollistavat avun hälyttämisen helposti.

6. Hyvinvointipalvelut

Nykyään monet palvelut ovat saavutettavissa teknologian avulla:

  • Verkkoterveyspalvelut: Lääkärikäyntejä voi hoitaa etänä, ja reseptien uusiminen onnistuu verkossa.
  • Ruokapalvelut ja kotiinkuljetus: Ruokaa ja muita tarvikkeita voi tilata suoraan kotiin, mikä vähentää kauppareissujen tarvetta.

7. Viihde ja harrastukset

Teknologia tarjoaa pääsyn moniin viihteen ja harrastusten muotoihin:

  • Suoratoistopalvelut: Netflix ja muut vastaavat palvelut tarjoavat mahdollisuuden katsoa elokuvia ja sarjoja kotisohvalta.
  • Online-kurssit: Monet vanhukset ovat innostuneet oppimaan uusia taitoja, kuten maalausta tai kieliä, verkkokurssien avulla.
Mies istumassa sohvalla robotin kanssa pohtiva ilme kasvoillaan.

Älylaitteet arjessa

Älylaitteiden käytössä suurin haaste on juuri tasapaino. Moni meistä kokee valitettavasti laitteiden vievän huomiota muilta elämän osa-alueilta, kuten perheeltä, liikunnalta tai läsnäololta. Aikaansa voi helposti kuluttaa “päättömästi” laitteiden parissa, vaikka tärkeää olisi keskittyä läsnäoloon ja läheisten kanssa vietettyyn aikaan.

Robottipölynimuri etualalla olohuoneessa, taustalla sumeana nainen istumassa lattialla.

Ratkaisuja voi löytää yksinkertaisista toimista, kuten:

  • käyttöaikojen rajaaminen
  • sinivalosuodattimien käyttö
  • älylaitteettomat hetket
  • älylaitteen selauksen vaihtaminen kirjaan/lehteen

Tasapainon löytäminen älylaitteiden "viihdeselaamiseen" eli niihin uppoutuminen tunneiksi joka päivä on avainasemassa omassa hyvinvoinnissa. Tämä on tärkeää vauvasta vaariin.

Älylaitteet ovat sekä siunaus että kirous. Ne voivat helpottaa elämäämme ja tukea hyvinvointia, mutta niiden ylikäyttö voi johtaa haittoihin. Tärkeintä on tiedostaa omat käyttötottumukset ja pyrkiä tasapainoon. Kun älylaitteiden käyttö on hallittua, ne voivat olla arvokas osa hyvinvointiamme. Voimme kaikki oppia käyttämään teknologiaa viisaasti ja tarkoituksenmukaisesti – ilman, että annamme sen hallita elämäämme.

Miten älylaitteet vaikuttavat sinun arkeesi? Kommentoi!

Takaisin blogeihin

Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.