Uni on elimistömme tärkein palautumisen ja hyvinvoinnin lähde. Riittävä ja laadukas uni tukee aivojen toimintaa, immuunijärjestelmää ja hormonitasapainoa. Unen puutteella on puolestaan merkittäviä haittavaikutuksia, kuten heikentynyt keskittymiskyky, mielialan lasku ja jopa fyysisen terveyden heikkeneminen.
Suomessa unen laatu on viime vuosina heikentynyt. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan noin 30 prosenttia aikuisista suomalaisista kärsii uniongelmista. Tämä luku on varsin huolestuttava, sillä uni on yksi tärkeimmistä hyvinvointimme kulmakivistä.
Käpyrauhanen – aivojemme unihormonia tuottava elin
Käpyrauhanen, joka sijaitsee aivojen keskellä, on vastuussa melatoniinin, niin sanotun "unihormonin", tuotannosta. Tämä pieni elin reagoi valon määrään ja säätelee kehon vuorokausirytmiä.
Kun valon määrä vähenee iltaisin, käpyrauhanen alkaa tuottaa melatoniinia, joka auttaa elimistöämme valmistautumaan nukkumaanmenoon.
Melatoniini
Melatoniini on hormoni, jota aivot ja suolisto erittävät, ja se vastaa vuorokausirytmin säätelystä. Melatoniinin tuotanto on korkeimmillaan nuoruudessa, mutta se vähenee iän myötä, mikä voi aiheuttaa univaikeuksia erityisesti ikääntyneillä. Melatoniini ei kuitenkaan ainoastaan auta nukahtamaan, vaan se myös parantaa unen laatua ja auttaa ylläpitämään yllä normaalia unirytmiä.
Loogisestikkin ajateltuna älylaitteet valitettavasti häiritsevät melatoniinin tuotantoa, joten tällä älylaitteiden aikakaudella saattaa olla merkittävästi vaikutusta siihen, kuinka hyvin nukumme.
Melatoniinilisä
Melatoniinilisä on luonnollinen tapa tukea kehon vuorokausirytmiä ja parantaa unen laatua. Joillekin ihmisille melatoniinin tuotanto saattaa kuitenkin olla riittämätöntä, mikä vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua.
Melatoniinilisän ottaminen noin tunti ennen nukkumaanmenoa voi auttaa tasapainottamaan vuorokausirytmiä ja edistämään parempaa unta. Erityisesti vuorotyöläiset, paljon matkustelevat henkilöt ja henkilöt, joilla on vaikeuksia nukahtaa, voivat hyötyä melatoniinilisän käytöstä.
Milloin melatoniini otetaan?
Jos kärsit nukahtamisvaikeuksista, melatoniinia voi käyttää apuna, mutta oikea ajoitus on tärkeää. Melatoniini tulisi ottaa noin 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta keho ehtii reagoida siihen ja valmistautua uneen. Olisi myös hyvä pitää se irrallaan iltapalasta, jotta se imeytyy tehokkaasti.
On kuitenki olemassa myös suussa liukenevia ja suomalaisia valmisteita, jotka eivät niin pahastu myöskään ruokailuista.
Melatoniini lapsille
Melatoniinin käyttö lapsille on herättänyt keskustelua, sillä lasten unihäiriöt ovat valitettavasti lisääntyneet. Tutkimus "Melatoniini lasten ja nuorten unettomuudessa" (kaypahoito.fi) käsittelee melatoniinin vaikutusta nukahtamisvaikeuksiin yli 6-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.
Tutkimukset osoittavat, että melatoniini voi merkittävästi aikaistaa nukahtamista ja lisätä unen kestoa erityisesti lapsilla, joilla on kroonisia nukahtamisvaikeuksia. Sen käytöstä täytyy kuitenkin aina keskustella ensisijaisesti lääkärin kanssa.
Lihottaako melatoniini?
Myös melatoniinin ja painon nousun välinen yhteys on joskus herättänyt huolta. Kuitenkaan ei ole olemassa tieteellisiä todisteita siitä, että melatoniini itsessään aiheuttaisi painonnousua.
Melatoniini voi epäsuorasti vaikuttaa painoon, jos se parantaa unta ja sitä kautta aineenvaihduntaa, jolloin vaikutus voi olla päinvastainen. Mutta suoraa lihottavaa vaikutusta sillä ei ole.
Onko olemassa hyviä ja huonoja nukkujia?
Olet varmaan kuullut joskus käsitteen "hyvät unenlahjat". Monet asiantuntijat uskovat, että yksilölliset erot unen laadussa ja kyvyssä nukkua voivat osittain olla synnynnäisiä.
Tämä tarkoittaa, että jotkut ihmiset voivat olla luonnostaan "hyviä nukkujia," kun taas toisilla voi olla suurempi taipumus univaikeuksiin. Näihin yksilöllisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät, kuten geneettinen perimä, elämäntavat ja ympäristö.
Voiko olla "huono nukkuja"?
Toiset saattavat kokea, että heillä on "huonot unenlahjat," mikä voi tarkoittaa esimerkiksi vaikeuksia nukahtaa, heräilyä yön aikana tai tunnetta, ettei uni ole riittävän palauttavaa. Näiden ongelmien taustalla voi olla perinnöllisiä tekijöitä, mutta unenlaatuun vaikuttavat myös ulkoiset tekijät.
Vaikka jotkut ihmiset voivat olla alttiimpia unihäiriöille, suurin osa voi parantaa unen laatua ja kykyä nukkua tekemällä muutoksia elämäntapoihin. Unihygienia, johon kuuluu säännöllinen unirytmi, terveelliset iltarutiinit ja stressin hallinta, voi auttaa myös niitä, joilla on luonnostaan enemmän vaikeuksia nukkua hyvin. Se saattaa kuitenkin vaatia paneutumista aiheeseen.
Kuinka hyvin nukut?
Uni on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin peruspilareista, mutta monelle meistä riittävä ja laadukas uni on haastava tavoite. Hyvä uni ei ainoastaan vaikuta siihen, kuinka energiseksi tunnemme itsemme seuraavana päivänä, vaan sillä on myös valtava merkitys pitkäaikaiseen terveyteen, stressinhallintaan ja mielialaan.
Mutta kuinka hyvin sinä oikeastaan nukut? On helppo keskittyä siihen, kuinka monta tuntia vietät sängyssä, mutta unen laatu on aivan yhtä tärkeää.
Unen laatuun voivat vaikuttaa esimerkiksi
Tee ilmainen Kuinka hyvin nukut -testi