Eroon murehtimisesta - näin onnistut

Nainen mietiskelemässä sohvalla kotikirjastossaan.
Jäätkö sinäkin välillä kiinni murehtimisesta? Ajatuksemme eivät aina vastaa todellisuutta eivätkä ole välttämättä lainkaan hyödyllisiä - jopa päinvastoin.

Erityisesti vaikeina hetkinä mieli saattaa esittää asioita liioitellen ja äärimmäisinä. Koska ajattelu on usein automaattista, voi olla haastavaa huomata, milloin olet jäänyt kiinni negatiivisiin ajatuksiin.

Mieli voi jäädä vatvomaan menneitä ikäviä tilanteita tai pelotella tulevilla vastoinkäymisillä.Mieli voi myös asettaa syytöksiä sinulle tai muille ja luoda epäreiluja vaatimuksia. Tämä on inhimillistä, mutta ethän tee sitä liikaa?

Miksi murehtiminen on niin yleistä?

Murehtiminen on yleistä, koska se on osa ihmisen luonnollista selviytymismekanismia. Evoluution myötä ihmiset ovat kehittäneet kyvyn murehtia mahdollisista vaaroista ja ongelmista, mikä on auttanut heitä suojaamaan itseään ja perhettään.

Nykymaailmassa tämä taipumus voi kuitenkin johtaa liialliseen stressiin ja ahdistukseen, kun murehtimisen kohteet eivät enää ole fyysisiä vaaroja vaan esimerkiksi taloudellisia huolia, ihmissuhteiden ongelmia tai työpaineita.

Lisäksi biologiset tekijät, kuten aivojen kemialliset tasapainot, voivat vaikuttaa murehtimisen taipumukseen. Esimerkiksi aivojen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, epätasapaino voi altistaa ihmiset murehtimiselle ja ahdistuneisuudelle.

Etualalla herätyskello ja taka-alalla nainen istumassa sängyssä ja katsomassa käsiään.

Onko murehteminen nykyään vain turha taakka?

Murehtiminen ei ole täysin turhaa mutta sen vaikutukset voivat tuntua kuormittavilta nykypäivän hektisessä maailmassa. Vaikka murehtiminen voi auttaa valmistautumaan tuleviin haasteisiin ja ongelmiin, se voi myös aiheuttaa liiallista stressiä ja estää ihmisiä nauttimasta nykyhetkestä.

Nykyään, kun elämänpaineet ja odotukset ovat suuret, murehtiminen voi usein tuntua enemmän taakalta kuin hyödylliseltä ominaisuudelta. Ei kuitenkaan hätää, sillä siitä voi olla hyötyäkin!

 Murehtemisen hyödyt nykypäivänä:

  • Valmistautuminen ongelmiin: Murehtiminen voi auttaa valmistautumaan mahdollisiin ongelmiin tai haasteisiin, jolloin ne eivät tule täysin yllätyksenä.

  • Riskeihin varautuminen: Se voi lisätä varovaisuutta ja auttaa arvioimaan riskejä, mikä voi johtaa parempiin päätöksiin ja toimenpiteisiin.

  • Ongelmanratkaisu: Murehtiminen voi kannustaa etsimään ratkaisuja ja tekemään muutoksia, jotka voivat parantaa tilannetta.

  • Tunnistaa huolenaiheita: Se voi auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään syvällisemmin huolenaiheita, jotka saattavat vaatia huomiota tai muutoksia elämässä.

  • Yhteyden luominen: Jakamalla huoliaan muiden kanssa tai nostamalla kissan pöydälle pystyy vähentämään yksinäisyyden tunteita sekä parantamaan ihmissuhteita.

  • Aikatauluttaminen: Murehtijapersoonat ovat yleensä ajoissa palavereissa sekä valmistautuneet kohtaamisiin. Se voi olla hyvä juttu verrattuna rentoon työkaveriin, joka herää palaverin olemassa oloon edellisenä iltana.

  • Milloin murehtiminen muuttuu ongelmaksi?

    Murehtiminen muuttuu ongelmaksi, kun se alkaa hallita päivittäistä elämää ja vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Jos murehtiminen on jatkuvaa ja intensiivistä, se voi johtaa stressiin, ahdistukseen ja jopa masennukseen. Tällöin murehtiminen ei enää palvele tarkoitustaan valmistautumisen tai ongelmanratkaisun välineenä, vaan se voi alkaa heikentää elämänlaatua ja kykyä toimia normaalisti.

    Lisäksi murehtiminen voi muuttua ongelmaksi, kun se estää henkilöä nauttimasta nykyhetkestä ja keskittymään päivittäisiin toimiin. Jos huolestuminen vie niin paljon aikaa ja energiaa, että se rajoittaa sosiaalista elämää, työtehtävien suorittamista tai muita tärkeimpiä asioita, on tärkeää etsiä keinoja hallita ja vähentää murehtimista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rentoutumistekniikoiden, terapian tai muiden stressinhallintamenetelmien käyttöä.

    Käytännön keinoja murehtimisen hallitsemiseksi

    Tässä muutamia hyviä käytännön vinkkejä, joilla voit vähentää murehtimista arjessasi:

    Tietoisuustaidot: Miten mindfulness voi auttaa?

    Mindfulness, eli tietoisuustaidot, on tehokas keino hallita murehtimista, sillä se auttaa keskittymään nykyhetkeen ja vähentämään huolien vaikutusta. Mindfulness-harjoitukset, kuten meditaatio ja hengitysharjoitukset, voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja vähentämään stressiä.

    Kun opimme hyväksymään ajatuksemme ja tunteemme ilman, että jäämme niihin jumiin, voimme vähentää murehtimisen voimakkuutta ja oppia reagoimaan tilanteisiin rauhallisemmin.

    Ajatus pohdittavaksi: Tunteet eivät ole vaarallisia, niille ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Kun tunnistat ahdistavan tunteen, anna sen hetki olla ja hengitä se pois.

    Murehtimispäiväkirja: Tehokas tapa purkaa ajatuksia

    Murehtimispäiväkirja on yksinkertainen mutta tehokas keino purkaa ja hallita murehtimista. Kirjoittaminen voi auttaa selkeyttämään ajatuksia ja tunteita, mikä voi vähentää niiden vaikutusta arkeen.

    Kirjoittamalla ylös murehtimisen syyt ja huolenaiheet voit saada niihin etäisyyttä ja nähdä ne objektiivisemmin. Tämä voi myös auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin ja jäsentämään ajattelua, jolloin murehtiminen ei vie yhtä paljon energiaa.

    Ajatus pohdittavaksi: Jos muistelet murheitasi esimerkiksi 5 vuotta sitten, eivätkö ne saatakin tuntua jopa hieman hassuilta? Samanlaista objektiivisuutta voit saada, jos luet murheitasi vaikka kuukauden päästä. Tämä voi luoda konkretiaa siihen, että edessä on parempia aikoja.

    Ajatusten uudelleenkehystys – Muuta näkökulmaa

    Ajatusten uudelleenkehystys tarkoittaa, että tarkastellaan huolia ja ongelmia uudesta näkökulmasta. Tämä voi auttaa muuttamaan murehtimisen luonteen ja vähentämään sen vaikutuksia.

    Esimerkiksi, sen sijaan että ajattelisi epäonnistumisia epäonnistumisina, niitä voi yrittää nähdä oppimiskokemuksina. Uudelleenkehystämällä ajatuksiaan, voi oppia suhtautumaan haasteisiin positiivisemmin ja vähemmän kuormittavasti.

    Ajatus pohdittavaksi: Onko huomenna tulossa jännittävä esiintyminen? Kirjoittaminen voi auttaa purkamaan näitä ajatuksia ja miettimään, mitkä ovat realistisia huolia ja mitkä ovat liioiteltuja. Se voi myös auttaa sinua suunnittelemaan käytännön ratkaisuja – mikä on pahinta mitä voisi edes sattua?

    Hengitysharjoitukset ja rentoutumistekniikat

    Hengitysharjoitukset ja rentoutumistekniikat voivat tarjota nopeaa helpotusta murehtimiseen ja stressiin. Syvähengitys, hengitysharjoitukset ja lihasrentoutustekniikat auttavat rauhoittamaan autonomista hermostoa ja vähentämään ahdistuksen tunnetta.

    Kun harjoittelet näitä tekniikoita säännöllisesti, voit oppia hallitsemaan stressiä paremmin ja palautumaan nopeammin huolien tai jännityksen jälkeen.

    Ajatus pohdittavaksi: Tiesitkö, että suurin osa meistä hengittää todella pintapuolisesti? Keuhkojen täyttäminen rauhassa sekä ilman pidätteleminen voi tuntua jopa haastavalta. Rauhoita hermostoasi ja kokeile hengittää syvästi sekä hitaasti vaikka nyt heti.

    Opi keskittymään nykyhetkeen

    Keskittymällä nykyhetkeen, voit vähentää murehtimista ja parantaa elämänlaatua. Käytä päivittäisiä hetkiä, kuten kävelyä tai ruokailua, harjoitellaksesi täysillä läsnäoloa ja huomioimalla ympäröivän maailman yksityiskohdat.

    Tämä auttaa sinua pysymään kiinni tässä hetkessä sen sijaan, että murehdit menneitä tai tulevia asioita. Harjoittamalla nykyhetkeen keskittymistä voit vähentää huolien vaikutusta ja löytää rauhallisuuden tunteen.

    Ajatus pohdittavaksi: Jos saat itsesi kiinni kadulla kävellessäsi siitä että ajatukset harhailevat etkä edes keskity itse kävelemiseen, ajattele ympärilläsi olevia asioita tähän tyyliin: "Puu. Se taitaa olla koivu, sen valkoiset kuoret hohtavat auringossa." Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, kuten puun oksien liikkeeseen tuulessa tai sen pinnan rakenteeseen.

    Nainen metsässä haukkomassa henkeään.

    Aikatauluta murehtiminen – voiko se toimia?

    Yllättävä mutta toimiva tapa hallita murehtimista on aikatauluttaa se erikseen. Tämä tarkoittaa, että varaat tietyn ajan päivästä murehtimiselle, esimerkiksi 20 minuuttia, ja käytät sen aikana huolien miettimiseen.

    Kun tämä aika on käytetty, pyri siirtymään muihin tehtäviin ja unohtamaan murehtiminen loppupäiväksi. Tämä voi auttaa rajaamaan murehtimisen aikaa ja estämään sen haitallista vaikutusta päivittäiseen elämään.

    Ajatus pohdittavaksi: Kuvittele, että murehtimisen aikasi on kuin varattu "huoliten iltahetki", jossa annat itsellesi luvan miettiä kaikkia asioita, jotka painavat mieltäsi. Kun tämä aika on täynnä, sulje huolten "päiväkirja" ja siirry muihin aktiviteetteihin.

    Positiivisen ajattelun merkitys

    Positiivisen ajattelun merkitys murehtimisen hallinnassa on suuri, sillä se voi auttaa muuttamaan tapaa, jolla suhtaudumme haasteisiin ja huoliin. Ei, sinun ei tarvitse alkaa olemaan yltiöpositiivinen, sillä se ei tarkoita ongelmien kieltämistä tai niiden vähättelyä. Pikemminkin se tarkoittaa kykyä löytää valoisa puoli vaikeista tilanteista ja keskittyä mahdollisuuksiin sen sijaan, että jäädään jumiin ongelmiin.

    Kun harjoitamme positiivista ajattelua, opimme suhtautumaan huoliin rakentavammin, mikä voi vähentää murehtimisen aiheuttamaa stressiä ja ahdistusta. Esimerkiksi, sen sijaan että murehtisimme jatkuvasti mahdollisista epäonnistumisista, voimme keskittyä siihen, mitä voimme oppia kokemuksista ja miten voimme kehittää itseämme.

    Tämä muutos näkökulmassa voi parantaa ongelmanratkaisukykyämme ja auttaa meitä näkemään haasteet tilaisuuksina kasvulle, mikä puolestaan voi vähentää murehtimisen tarvetta ja tukea mielenrauhaa.

    Ajatus pohdittavaksi: Jos koet olevasi luonteeltasi negatiivinen, ei kannata heittää hanskoja tiskiin. Positiivinen ajattelu ei suinkaan ole perinnöllinen ominaisuus, vaan ikään kuin työkalu, jonka käytössä pystyy kehittymään.

    Hyvinvoinnin tukeminen liikunnan ja ravinnon avulla

    Hyvinvointi on kokonaisvaltainen tila, joka syntyy monista tekijöistä, ja liikunta sekä ravinto ovat keskeisiä sen ylläpitämisessä. Säännöllinen liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja tukee mielen hyvinvointia, kun taas ravitsemus varmistaa, että keho saa tarvitsemansa vitamiinit ja mineraalit optimaaliseen toimintaan.

    Esimerkiksi, B-vitamiinit ja omega-3-rasvahapot voivat tukea aivotoimintaa, kun taas sinkki ja C-vitamiini tukevat kehoa immuunijärjestelmän toiminnassa.

    Terveellinen ruokavalio ja liikunta yhdessä luovat vahvan perustan hyvinvoinnille, mutta joskus haluamme lisätukea. Tässä voi auttaa Vastuskyky-valmiste, joka on suunniteltu tukemaan kehon puolustusjärjestelmää ja tarjoamaan tärkeitä ravintoaineita, jotka voivat täydentää päivittäistä ruokavaliota. Saat lisätietoja ja voit tutustua tuotteeseen tarkemmin tästä linkistä.

    Takaisin blogeihin

    1 kommentti

    YEAH OK-KIITOS

    Juha Purho ,

    Jätä kommentti

    Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.